Jenni Annanolli oli innoissaan yhteydessä meihin viime talvena, kun hänen polkunsa oli ristennyt Mirabai Ceiban kanssa matkoillaan maailmalla. Hän oli kiinnostunut tuomaan yhtyeen Suomeen. Päädyimme auttamaan konsertin järjestämisessä tarjoamalla bändille yösijan ja majoituksen suhteellisen lähellä konserttipaikkaa, Kehto Koulun Retriittitalolla Långvikissä Kirkkonummella. Mikä osoittautui hyvin aidoksi ja välittömäksi kohtaamiseksi ja kokemukseksi.
Mirabai Ceiba on yhtyeen nimi, ei kenenkään henkilön. Yhtye muodustuu pariskunnasta Angelika Baumbach(harppu, laulu) ja Markus Sieber (kitara, laulu). Lisäksi yhtyeessä soittavat Leonardo Nieto Joly (citar), Bogdan Djukic (viulu) sekä Jesús Meija (kitara). Jälkimmäiset kolme herraa muodostavat myös oman yhtyeensä nimeltä Bole. He aloittivat konsertin Kirjan talolla Helsingin Kruununhaassa 22.5.2013 lämmittelemällä upeita soittimiaan ja runsasta yleisöä muutaman kappaleen ajan. Kun Angelika ja Markus tulivat lavalle, oli tämä argentiinalais-saksalais-serbialais-meksikolainen ryhmä, Mirabai Ceiba, kokonaisuudessaan paikalla ja konsertti saattoi täydellä voimallaan alkaa.
Konsertti oli lämminhenkinen, intiimi ja hyvin meditatiivinen. Oikeastaan voisi sanoa, että konsertti oli yksi iso meditaatio. Angelika ja Markus olivat hyvin otettuja, ja yllättyneitä, kuinka upeasti ja läsnäolevasti yleisö oli konsertissa. He sanoivat, että eihän heidän tarvinnut tehdä mitään. Ihmiset osasivat ja lauloivat mantroja, olivat erittäin aktiivisesti mukana, tekivät pyydetyt – välillä hyvinkin dynaamiset meditaatiot – ja kannattelivat energiaa aivan omalla ja ainutlaatuisella tavallaan. Konsertin tunnelma vaihteli hyvin aktiivisesta, shaktisesta, dynaamisesta ja voimakkaasta aina hyvin herkkiin, sydäntä koskettaviin bhaktisiin hetkiin, joissa saattoi kuulla jokaisen hengityksen jokaisesta läsnäolleesta. Hengitys oli yhteinen, konsertti oli yhteinen, hetki oli yhteinen. Hummee hum, Brahm hum.
Tämä yhteisyys alkoi jo itse asiassa bändin saapuessa Suomeen. Timo Annanollin tuodessa yhtye Kehtoon Långvikiin purkautuivat jäsenet yksi kerrallaan autosta ihastelemaan taloa, merellistä ja metsäistä luontoa ja hiljaisuutta. Kun Jagat Prem Kaur (Emilia Vasko) toivotti heidät tervetulleeksi ja sananmukaisesti pyysi heitä olemaan kuin kotonaan, tämä todellakin tapahtui. Yhtyeen jäsenet levittäytyivät saman tien talosta löytyvien soittimien – ja omiensa – ääreen ja alkoivat soittaa valtavalla voimalla, niin että koko iso talo värähteli mantroista. Tuntui upean epätodelliselta, kun 15 minuuttia auton pihaan saapumisen jälkeen talossa oli jo sellainen tunnelma aivan kuin itse konsertti olisi jo alkanut.
Alkulämmittelyjen jälkeen vuorossa oli meditaatio ja lounas. Ennen konserttia vielä bändin jäsenet olivat hyvin kiinnostuneita menemään tarjottuun puilla lämpeävään lempeään rantasaunaan sekä merelliselle pulahdukselle. Monelle tämä oli ensimmäinen kerta suomalaista saunaa elämässään. Osalle myös meksikolaisittain kylmä meri oli myös upea ja neitseellinen kokemus. Yhtyeen paljon maailmaa matkustavat ja nähneet jäsenet olivat kovin ihmeissään ja otettuja siitä rauhasta ja turvasta, jota luonto heille ympärillään tarjosi. Erityisesti jäi mieleen, kun alunperin serbialainen Bogdan (Djukic) kiukaan sytyttämisen yhteydessä vilpittömästi ihasteli vallitsevan hiljaisuuden syleilyä ja aitoutta. Hän hämmästeli ääneen, että voi kun tähän konsertin jälkeen voisi jäädä yöksi, pieneen mökkiin, rannalle, lintujen ja meren ääniin nukahtaen. Se olisi upea unelma. Ja olipa koskettavaa, kun juuri näin saimme antaa tapahtuakin. Aamulla rantasaunan tuvasta nousi kirkassilmäinen ja tyyni Bogdan yhtä kokemusta rikkaampana. Kiitos hänelle upeasta vilpittömyydestään ja aitoudestaan. Tämä viattomuus teki meihin valtavan vaikutuksen ja meistä tuli ystävät sydämessä yli kaikkien rajojen. Wahe Guru. Kuten myös koko yhtyeen jäsenten kanssa. Jotka muuten vielä aamulla vaihtoivat suunnitellun Helsinki-sightseeing-kierroksena uudelleen virkistävään uintiin ja rantasaunaan ennen lentokentälle ja seuraavaan konserttimaahan ja -kohteeseen siirtymistään.
Kuvassa Bogdan ja Angelika
Lämmin kiitos Mirabai Ceiballe, Jennille taustajoukkoineen sekä jokaiselle konsertissa olleelle. Jokainen tarvittiin, yksikään ei ollut liikaa. Jos tällä kertaa et päässyt paikalle, ensi keväänä/kesänä avautunee seuraava mahdollisuus Suomessa. Heti konsertin jälkeen lavalta laskeuduttuaan sekä Angelika ja Markus sanoivat, että haluavat tulla tänne uudestaan. Puhuttiin myös mahdollisesta joogaworkshopista samassa yhteydessä. Jenni on tätä järjestelemässä ja kuulemme tästä aikanaan takuuvarmasti lisää.
Lämmin kiitos, että saimme osallistua ja olla mukana jossain näin todessa. Siunauksia ja hyvää loppukesää kaikille. Sat Nam.
Charanpal Singh (Tommi Kujala)
P.S. Tässä vielä yhtyeen oma kiitos kaikesta:
http://www.youtube.com/watch?v=o90af_LHDos&feature=youtu.be